Alku aina hankalaa...

Toisen päivän aikana meille tuli Venäjän byrokratian moninaiset rattaat melko selväksi. Hae paperi tuolta, jonota tuolla tunti-kaksi-kolme, vie paperi tuonne, maksa tuonne 200 ruplaa jotain maksua, lue nämä ohjeet, nimi alle, jonota, hae paperi. Jonota. Käytännössä suurin osa virkailijoista on lopen kyllästyneitä ikuiseen paperien pyörittelyyn ja sen huomaa. Paperishow johtui siitä, että meidät rekisteröitiin tämän päivän aikana Venäjän federaatioon ja saimme siitä paperilappusen todistukseksi. Pitäisi kuulemma kelvata miliisille - tai nykyäänhän täälläkin on poliisi.

Kielen tasokoe toteutettiin haastattelulla. Kahdeksan ihmistä professorin huoneeseen, jossa professori kyseli Venäjäksi hieman taustoja venäjän kielen osalta sekä muutenkin. Professorina sattuikin olemaan sama henkilö, joka opetti meitä kevään kielikurssilla. Tulokset (eli ryhmäjaot) ilmestyvät ensi viikon keskiviikkona.

Avasin pankkitilin VTB-pankkiin, jossa virkailijat olivat mukavia ja ystävällisiä. Asiat hoitui venäjäksi, vaikkakin pieni kielimuuri meinasi kohota pankkivirkailijan ja minun välille. Maksukorttia varten tarvitsee hankkia käännös passista (?) ja kortti on haettavissa 10 työpäivän jälkeen pankin konttorista - passikäännöstä vastaan. Ensimmäisessä pankissa (CityBank) ei haluttu avata tiliä, koska en työskentele täällä. Toisessa pankissa ei myöskään haluttu avata tiliä, syytä en tiedä. Ei haluttu, sehän riittää. Rahan siirto Venäläiselle tilille maksaa jonkin verran, en vielä tarkkaan tiedä paljonko, mutta esimerkiksi Nordean esitteessä oli maininta 14 euron siirtopalkkiosta - kallista. Jokatapauksessa rahan siirtäminen tulee paljon halvemmaksi kuin nostaa täällä vähän väliä Suomalaiselta tililtä käteistä (palkkio 2€+2,5% / nosto). Osuuspankin esitteessä on rahan siirtämisestä mielenkiintoinen maininta:


"Osuuspankin asiakkaana voit maksaa ruplamääräisiä maksuja Venäjälle tai laskuttaa saataviasi Venäjältä. Maksujärjestelmien toimivuudesta tai maksujen perillemenosta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, joten maksaessasi RUB-maksuja Venäjälle teet sen omalla vastuullasi."


Onneksi VTB-pankissa ilmeisesti tiedettiin tämä ja minulla onkin nyt kaksi tiliä, joista toiseen siirrän Suomesta euroja ja teen sen jälkeen toiselle tilille valuutanvaihtosiirron sisäisesti. Rahasta puheen ollen voisin kertoa hieman hintatasosta täällä Pietarin sydämessä. Lähikaupassa ruoka on melko edullista. Kuitissa seisoo 466,12 RUB (reilu 10 €), kun ostoskorissa oli:

• 4 olutta (Baltica 7 0,5 l)
• tiu kananmunia
• purkkapaketti
• 6-päk hedelmäpommijuomia
• 4 pussia erilaisia pakastevihanneksia
• sulatejuustopaketti (noin 150g)
• 1,1 kg omenoita

Niinnoh, eipä siinä hirveästi tavallisia ruoka-aineksia ollut, mutta kuitenkin. Ravintoiden hintataso on kiinni pitkälti siitä, missä ravintola sijaitsee. Aivan Nevski Prospektilla olevissa ravintoloissa ruoasta voi joutua maksamaan 800-1000 RUB (20-30€) /annos, kun se vähän sivummalla tippuu 200-400 RUB (5-10€) tasolle (annoksen hinta sisältää ison oluen ja huom! vesi on melkein kaksi kertaa olutta kalliimpaa). Baareissa ja ravintoloissa olut maksaa 90-170 RUB/iso tuoppi. Muiden juomien hinnoista kuppiloissa ei sitten olekaan vielä kokemusta, mutta ainakin kaupassa vodka on halpaa - esim. 2,5€/0,5l.

Perjantai-iltana kävimme hieman rentoutumassa parissa baarissa. Vietimme ensin iltaa asuntolalla, jonka jälkeen suuntasimme noin 10min kävelymatkan päähän baareihin. Ihmisiä oli meidän porukassa 20-30 ja hauskaa oli. Tupakanpoltto baareissa on täällä sallittua ja en muistanutkaan, että se on aivan... vaatteet haisee aamulla hirveältä ja pää on kipeänä (saattoi johtua myös jostain muusta....).

Lauantaina kävimme pyörimässä ostoskeskus PIK:ssä, joka on varmaankin Pietarin mittakaavassa melko pieni, mutta Suomen kauppakeskuksiin verrattuna suuri. Pihalla oli hieno esitys - intiaaneiksi pukeutuneet solistit soittivat hyvää musiikkia ja keskellä ihmismassaa tanssi kaksi rantojen miestä aivan tuubassa. Näiden rantojen miesten ystävä tuli kerjäämään minulta rahaa. Dialogi meni näin:

Puliukko: Ystäväni tanssivat tuolla, anna rahaa.
Sami: Anteeksi, en puhu venäjää.
Puliukko: Minulle voit puhua englantia.
Sami: Sorry, I don´t speak russian.
Puliukko: Minuutin tuijotus...
Sami: (puhuin sitten venäjää kaverille) Ai ne ovat sinun ystäviäsi. Hyvin tanssivat. Miksi minun pitäisi antaa sinulle rahaa?
Ukko taisi luulla, että hieman vinoilin hänen kaveriensa tanssitaidoista. Noh, saatoin niin ehkä tehdä.
Puliukko: Tarvitsemme rahaa viinaan.
Noh, olipahan ainakin suoraa puhetta...
Sami: offline -->

Todellisuudessa tilanne ei ollut hirveän mukava. Eipä noista puliukoista koskaan tiedä, heillä kun ei ole paljon menetettävää...Olisin varmaankin antanut hänelle rahaa, mutta taskunpohjalla ei ollut mitään sataa ruplaa pienempää.

Lauantai sujui muuten rauhallisissa merkeissä, teimme aamupäivällä asuntolalla ruokaa ja iltapäivällä söimme kaupungilla. Illalla osa lähti taas tutustumaan yöelämään. Itse kävin kaikkien stereotypioiden vastaisesti nukkumaan. Aamulla lenkille! Ja hieno lenkki olikin, kuvia ja tietoja:
http://www.sports-tracker.com/#/workout/Sambo1986/aih3v0t5fo5c29rf

Ensimmäiset päivät ovat nyt takana ja fiilis on erittäin hyvä. Ihmiset ovat mukavia, asuntola on siisti ja kaikki toimii - sähkö, vesi, kaasu - ainakin tähän mennessä. Venäjänkielen taitoni on mielestäni jo nyt parantunut huomattavasti. Se johtunee siitä, että uskallan jotain yrittää jo sanoakin, ymmärrän kyllä yleensä mistä ihmiset puhuvat. Kommunikoimme pääasiassa venäjäksi täällä asuntolalla, koska tässä kerroksessa asuvat vaihto-opiskelijat ovat suurimmaksi osaksi venäjänkielen taitoisia.

Olen julkaissut blogia nyt melko tiuhaan tahtiin, mutta jatkossa tarkoitus on kirjoitella kerran viikossa. Tietysti joistakin erityisistä asioista erikseen. Olemme esimerkiksi suunnitelleet pientä matkaa maailman kalleimpaan, 10-15 miljoonan asukkaan kaupunkiin, Moskovaan. Tänäyönä on tarkoitus mennä katsomaan Pietarin kuuluisia siltoja, kun ne nostetaan ylös.